Why you keep on tarining? osa 3/3

Jos nyt on jäänyt epäselväksi tämän trilogian satiirinen puoli niin tässä rautalankamalli. Urheilija saa ajatuksen: "Tästä mulla olis paljon sanottavaa." On kokemusta ja pitkät lenkit aikaa ajatella. Sitten alkaa kirjoitustyö.

Juostessa ajatukset virtaa kuin Niagara. Kotona, läppärin ääressä... tyhjää. Miten se kuulostikin niin hyvältä ja selkeältä ajatukselta? Teksti jää pyörimään paikoilleen, tekee pintaraapaisuja sinne ja tänne.

Yksi keino palata juostessa virinneisiin ajatuksiin on kulkea matka uudestaan, tällä kertaa mielikuvissa tai kartalla. Vaaranperän nurkilla mietiskelin pahoinvointivaltiomme tilaa ja luokkajakoa. Ei olekaan sattuma, että Vaaranperää kutsutaan piireissämme Nelkkulaksi.

Tämän vuoksi harjoittelemme.

Pilkkaruno S. Paulaharjun (1923) mukaan

Kaartisen kaaroja,
Jarhoisten jaaroja,
Pellon puropalkheita,
Turtolan tuppivariksia,
Paamajärven rökhäitä.

Paras

Suunnistajalle vapaus tarkottaa ettei mitään pummailuu kande alkaa harjottaa,
sillä vapaus meinaa että näkee millon koukkaa.
Nuorelle lupaukselle se meinas jotain muuta,
aina kisan jälkeen valmiin lähteen verkalle,
rangaistusvetoja ja tv-kovaa ex tempore.
Onhan valmentajallakin vapaus suunnitella
mut ilman sponssei tai viestimenestystä on kansallisen tason jyrä.
Vapaa niinku se mj-dinosaurus,
joka vanhoilla näytöillä kisoihin änkee
ja raastaa pitkälle, keskarille, bankettiin,
viestijoukkueeseen sekä ankkuriks parispirinttiin.

Onks se paras.
Sitäks se meinaa et on keulilla.

Vapaa, se meinas 70-luvulla et sai vetää märää ja tehoja,
mut pullamössömaailmassa se on sitä et senkun otat sitä lepoa.
Vapaus on eloo pesupaikan painees,
mis lenkille lähtö on suorittamista.
Iltapäivätorkut ja hierotus vapauttaa vapinast.
Valitsijat on erehtynyt luuleen sitä tikiks.
Vapautunut, niinku urheilija, joka on uppoutunut tavoitteiden sijasta elämäntapaan.
Ja jalat ja kasettihajoaa ennenkuin pääsee lähellekään jukoo.

Onks se paras.
Sitäks se meinaa et on keulilla.

Kesäl 68vapaus meinas lenkkei savannilla kera leijonien
Nolkytluvulle tultaessa sometusta
Imagonmuokkausta:
Naistenlehtiä ja tv:n kokkiohjelmia,
ei kannata välttää vaan hyödyntää
Näyttäis et paras voi olla vain yhdel tapaa.
Varsinainen menestys silti kiertää.
Jotkut välttämättömyydet vaan kuluu urheiluun.
Mutta silti aina pitäisi olla huipulla.

Onks se paras.
Sitäks se meinaa et on keulilla.

---

Why you keep on training? osa 2/3

Se on kuin keksisi tikusta asiaa. Tässä tapauksessa tikkua ei edes ole olemassa. Ei meillä Ponnessa ole mitään toimintasuunnitelmaa urheilijoiden moraalisesta ja ensimmäisessä osassa määritellystä poliittisesta kasvatuksesta. Tuskin näin on laita missään muuallakaan. Tuskin partiopojat ovat kolossaan fiilistelleet, että hankitaanpa liuta latvialaisia rokkareita ja vahvistetaan sitä parilla suomalaisella spurgulla niin saadaan suunnistusmaailman moraalinvartijat varpailleen. Ponnen Jukola-ykkösestä muuten puolet on absolutisteja. Jos olet standardisuunnistaja, olet matemaatikko. Nyt sitten äimistelet, miten seitsämästä miehestä saa otettua puolet. Noh, yksi meistä on absolutisti puolet vuodesta.

Tämä on siten vain yhden pohjoisen veljeskunnan yksilön omakohtaista tulkintaa, ei seuran virallista linjaa tai kenenkään muun yksilön ajattelua edustavaa pohdintaa.

 The Heartburns jauhaa vihaansa kaikkea kohtaan. Omistan jotain Bergmannin asenteesta kaikkea kohtaan.

Teen sitä mitä kerran jos toisenkin ennenkin. Kopioin näyttöä kuviksi, liitän niitä kuvankäsittelyohjelmaan, yhdistelen paloja espanjalaista vuoristoa, vuoristokylää, jokirotkoa, kiuruvetistä talousmetsää. Ulkopuolisen silmin päämäärätöntä hommaa. Minun elämää.

Jään ja loskan keskeltä löydän hiekkaisen hyppyrimäen rinteen. Sitä on hyvä laittaa, ylös alas. Paremminvoimaan kohti paikallista kuntokeskusta marssivat näkevät sankarin tai konnan - ihan vitun sama.

Näin toteaa nutipääkin ja marssii punttisalille hakemaan lisää skinivalkoista voimaa. Ulkoinen itsevarmuus ja henki on kuin Ponnen miehellä. Sisältämme emme toivottavasti ole yhtä hukassa. Rasismille toki jyrkkä ei vaikka etelän kaupunkilaisilla onkin kiva pyyhkiä hiekkauoppaa ja parkkipeltoa.

Kakkososan loppuun pari lainausta:

-Huhut kuolemastamme ovat epätosia tai ainakin vahvasti liioiteltuja. 
-Haluan tehdä historiaa, otan OD:n.

Jukolaennakko, maastokuvia ja karttapaloja

Jukolaennakko:
Jukola tulee. Sadekeli ei haittaa, lumesta sais jopa etua.

Maastokuvia:
Loading...

Karttapaloja:
Verkkosivu saattaa olla väliaikaisesti pois käytöstä tai muuttanut pysyvästi uuteen osoitteeseen.

10milajoukkueen esittely

Jo perinteinen milajoukkueen esittely voitaneen tässä vaiheessa julkaista kun aina arvaamattomat viimeistelytkin on tehty.

1. Juri Uusitalo - ylioppilas Pellosta
2. Markku Isokoski- metsäneuvoja Kiuruvedeltä
3. Perttu Hietala - lääketieteen opiskelija Oulusta
4. Sami-Petteri Juopperi - mittariopiskelija Sodankylästä
5. Lauri Oikarinen - ohjelmistotestaaja Jyväskylästä
6. Olli-Markus Taivainen - aliupseeri Pellosta
7. Samuel Vainiomäki - opettaja Sastamalasta
8. Janne Häkkinen - mittaaja Muuramesta
9. Sampo Hyppölä - lukiolainen Sotkamosta
10. Jere Pantsar - maanviljelijä Pellosta

Tarkempi analyysi joukkueesta tehtiin tällä kertaa ammattilaisvoimin. Sen teki laulu- ja soitinyhtye Kiljuset Pohjois-Savosta: "Liikaa kusipäitä (liian vähän luoteja)"

Kevätyönviestimehustelua!

Otsikko on pelkkä koukku millä kaapataan lukijoita. Manageri soitti ja kertoi blogin mainosten tuottaneen vuodessa vajaat 8 euroa laarin pohjalle. Sillä ei vielä kuitata kunnan pois vetämiä leiriavustuksia vaikka leikkimökit ei kalliita olekaan.

Sen vuoksi otin kierot keinot käyttöön. Tässä ei mehustella Kevätyötä. Silti mieltä aina lämmittää kun huomaa että joku jaksaa olla meillekin kateellinen.

yst.terv. Ponnen kasvatti