maanantai 24. helmikuuta 2014

Sonnäin.

"Ponnen blogistit kuolleet sukupuuttoon.

Osanottoni."

Näinson.


maanantai 16. joulukuuta 2013

Ponsi-Suomi-Ponsi -sanakirja: SININEN HETKI

1)Maalin jälkeinen hetkellinen tajuttomuuden tila. Ei tule sekoittaa nk. mustaan hetkeen, joka tapahtuu kisan aikana, ei sen jälkeen. Valkoinen kohina taas on tila muutamia tunteja kisan jälkeen, kun päässä surisee ja silmät painuvat väkisin kiinni.

2)Tarkoittaa Ponnen miehelle samaa kuin Blue Lagoon elostelijalle.

3)Tila hämärän ja pimeän välissä eli aika, jolloin pitää joko sytyttää keinovalot, kaivaa otsalamppu repusta tai lähteä kotia.


lauantai 14. joulukuuta 2013

tiistai 3. joulukuuta 2013

Why you keep on training? osa 1/3

´Cause I have to, sanois Torso. Miksi sinun pitää? Pakottaako joku? Nautitko siitä?

-Ei. Pitkä tarina, lyhyt versio siitä.

Urheilijoiden poliittis-moraalisesta kasvamisesta

Perusteita on monia, ne on erilaisia. Karrikoituna Terän halailut, suolauksen lisääminen KR:n ukoilla, Kymijoen varrella ahtaat ajat, ne ovat esimerkkejä perusteista. Kuulemma Tume-päivällisen olemassaolon aistii aamulla kipeästä kyljestä ja siitä että edellisestä illasta ei ole muistikuvia. Näitä stereotypioitahan riittää ja kaikilla lajifriikeillä on näkemyksensä tärkeimpien ryhmittymien keskeisimmistä perusteista.

Samanlaista toimintaa löytyy alemmiltakin tasoilta, aina Kooveen jostakin yhteisöstä revittyjen huippuyksilöiden ryhmityksestä ulkopuolelle jättäytyneiden entisten lupausten kerhoon, Kemiöön. Jos unohdetaan suoraviivaisuus ja mietitään perusteita tarkemmin, mitä tämä on esimerkiksi meillä Ponnessa, on tarina pitkä kuin menomatka syksyn SM:iin. Voitteko muuten uskoa, joskus paluumatka on vielä pidempi.


Tästä näkyy tulevan tieteellinen, pitkä ja nuivankuiva juttu. Senpä vuoksi mielenkiinnon ylläpitämiseksi jaan tämän tekstin kolmeen osaa. Ensimmäinen osa pohjustaa ajatusta urheilijan moraalisen kasvamisen malleista, toinen sitä miten tämä näkyy käytännössä Ponnessa ja kolmanteen keksitään jotain muuta suolesta olevaa tarinaa.

perjantai 29. marraskuuta 2013

Cyykkeli II

Ponnen perinteisellä talvileirillä nähtiin uusia vahvistuksia. Ilmeisesti seura alkaa tulevaisuudessa panostamaan enemmän pysuun.

                                                           Viimeiset ohjeet ennen starttia.

                                                              The Terminator koolla ekana.

Letkajenkkaa.

                                                    Joka tapauksessa loppukiriinhän se meni.

                                                          MMoser spekuloi kisan jälkeen.

Salmiakki on parempi kuin perhoset ja lenkkihajonta parempi kuin putki, mutta putki on parempi kuin salmiakki ja perhoset parempi kuin lenkki, toteaa manageri. 

tiistai 26. marraskuuta 2013

Hanki itselles cuppi

Kurkosupin myyntiaikeiden innoittamana päätimme harkita myös KaTa-cupin myymistä ulkomaisille sijoittajille, osakeantia ja pörssiin listautumista tai ainakin sen järjestelyoikeuksien lisenssimaksujen korottamista nykyisestä. Uskomme että niinkin menestyvä konsepti kuin Kairojen Taitaja-cup tarjoaa mahdollisuuden menestyvälle liiketoiminnalle. Tutkimukset osoittavat KaTa-cupin brändin olevan samassa tunnettavuusmittakaavassa kuin amerikkalainen nöyryys. Eli markkina-arvo on hurja. Kaikki mittarit näyttävät huimia kehityslukuja. Kilpailijamäärä on kasvanut alun kolmesta nykyiseen noin kolmeen. Nettisivut ovat kiinnostaneet väkeä kuin kilo p... Jututkin siellä on aika uusia. Mainostajia voisi olla portaille asti jos vain markkinointikoneisto osaisi Hirvaskosken laavulle missä KaTa-cupin hulppea avokonttori sijaitsee. Nokipannukahvitkin voitaisiin hyvässä lykyssä tarjota ja tuoretta lähdevettä ihan varmasti. Joka tapauksessa KaTa-cup organisaatio on jo pitemmän aikaa etsinyt itselleen uutta strategianluojaa ja yhtiön myyntikuntoon laittajaa. Halukkaita ei kuitenkaan, suurista erorahoista ja asunto-ja ajoneuvobonuksista huolimatta, ole näkynyt. Edes majoitus Salmilompolon luonnonkauniilla järvellä tai ilmainen polkupyörän käyttöoikeus ei ole saanut maailman huippuanalyytikkoja ja muita besservisseritalousintoilijoita mukaan rakentamaan KaTa-cupin brändiä yhä kiehtovammaksi. Brändityöryhmämme onkin näistä vastoinkäymisistä viisaantuneena päättänyt alkaa entistä salamyhkäisemmäksi. Jos aiemmin esimerkiksi tiedotus saattoi tapahtua tunnin varoitusajalla niin tulevaisuudessa sitä ei luultavasti tapahdu ollenkaan. Myös aiemmin ajoittain käytössä olleet heijastimet rasteilla on uusimpien suunnitelmien mukaan päätetty korvata palalla vessapaperia. Nämä leikkaukset koskevat yhtiön kaikkia nollaa työntekijää ja siitä koituvat säästöt ovat miljardisosaeuron luokkaa. Joten näillä puheilla ihan hitosti fyffee tulemaan ja brändi on teidän. Kata-cupin sisaryhtiön KaPa-cupin toimintaan nämä tulevat järjestelyt eivät vaikuta vaan se jatkaa huonoksi havaitulla linjallaan myös tulevaisuudessa.

Tiedote. Julkaisuvapaa heti.

H-liiga

Ajankulukseni suunnittelin varjohippiliigan. Se menis näin:

1. osakilpailu starttaisi Kajangin takamailta, verryttelykartan alue taas olis Muorinharjun ja Pitkäkoskenmaan alueilla. Maalin paikkana olisi Ketokosken sillanpieli. Matka noin 25k ja pitkiä välejä. Kuvaus hoidettaisiin muutamalla helikopterilla, joten tyyni ja muutenkin hyvä keli tilaukseen. Väliaikalähtö, lähtöväli 10min. Karanteeni Muonioon ja sieltä bussilla mestoille noin klo 05:30. Vanha kartta näkyville lähtökarsinaan. Maasto perushyvää lappilaista kangasta ja kalliota.

2. osakilpailu. Pikku mutkan kautta Kirakkajärveltä Sevettijärvelle. Esimerkiksi Äälisselkä voisi olla hyvä kääntöpaikka. Sinne myös juomarasti. Matka 40k. Takaa-ajo, yli puolituntia ensimmäisessä osakilpailussa jääneet jääköön kotiin. Maasto kivistä ja vetistä. Ei ihmisen jälkeä. Tyyppimaastoreeniinkin maastoa riittäisi. Kuvayhteys samoin kuin ensimmäisessä osakilpailussa.

3. osakilpailu. Lähtö melkein asfaltilta. Maali Kevon tutkimusasemalla. Kisa lähinnä kanjonia seuraillen. Matka 55k. Studioon asiantuntijaksi joku vanha lapinkävijämainari. Luomusjärvillä saisi erityisen hienoa kopterikuvaa. Takaa-ajo, yli puolituntia kahdessa ensimmäisessä osakilpailussa jääneet jääköön kotiin. Maasto kohtuullisia korkeuseroja sisältävää.

4. osakilpailu. Pikamatka Mielmukkavaarassa. Matka 15k. Rastinottoa ja yleisörasti, ehkä jopa puolen minuutin varvaus. Lähtö norjalaistyyliin vaaran ylärinteille. Maastossa fyysisiä kuvasrasteja. Koptereita ei tarvittaisi, joten vettä saisi sataa ihan rauhassa. Jopa toivottavaa näin räkkäaikaan. Maasto kaksijakoinen. Väliaikalähtö. Kaikki pääsisi mukaan metsästämään elintärkeitä ranking-pisteitä. Tai ei ihan kaikki, top 40 esmes. Tyyppimaastoreeni esimerkiksi Vuosukkaselässä.

5. Kaupallinen kikkailu jatkuu eli sprintti. Lähtö Koutalaelta ja maali Tunturijärven parkkiksella. Yleisörasti, loppulenkki ja kaikki. Enää odotellaan sen valmistumista. Money & Rock'n'Roll.

6. Paluu perusasioiden pariin eli normaalimatka. Lähtö Aalistunturilta. Porovaarojen ja Nälännön kautta Kaarrelakeen, josta loppulenkki pohjoispuolen kankailla ja soilla. Matka loppulenkin pituudesta riippuen 18-35k. Helikopterit saisi jäädä maahan, sillä ihan ihkaoikea yleisörastikin olisi tarjolla. Väliaikalähtö.

7. Viimeisen osakisan huippujännittävän takaa-ajoletkajenkan näyttämönä voisi sitten olla vaikka Espoon tai Helsingin keskuspuisto tai Kaupin urheilupuisto tai Runosmäki. Joku säksätysmaasto kuitenkin olis ihan kiva. Paljon rasteja ja loppukirikamppailu.

Aika lappipainotteiseksihän tämä liigailu menisi, mutta siellähän ne ainoat hyvät maastotkin on. Tai sitten tän nimi voisi olla Lappiliiga, mutta ainiin sehän on oikeaa urheilua.

Joka tapauksessa olis se aika kiva jos se tämmöinen olis.