Muukkeli haastoi lukijansa juoksemaan, mutta unohti mainita, mitä juokseminen on. Siksipä Karun maan villi kansa julistaa käyntiin lukijakilpailun, jonka tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon juoksukilometrejä viikon aikana.
2000-luvun arkistojen Juoksija-lehdissä ja syystalvilla Etelä-Eurooppaan suuntaavissa lentokoneissa kerrotaan hurjia väitteitä kuinka yli 4min/km on juoksun häpäisyä. Naisetkin lähinnä lyllertävät jos kilometrivauhti painuu yli 4:45.
Nytpä sitten kisataan siitä, kuka saa kasaan eniten juoksukilometrejä kalenteriviikon aikana. Juoksukilometriksi lasketaan miehillä alle 4min/km ja naisilla alle 4:45min/km edetyt kilometrit. Kilpailuaikaa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Juoksukilometrien raportointi tämän tekstin kommentteihin heti viikon päätyttyä.
Ponsi on NONAME -seura, mutta varjokisan palkintona emme takkiamme anna. Siispä voittajalle annetaan ilmaiset kartat viikon leirille Pelloon. Luulisi maastojen voittajalle sopivan kun pääosassa niistä 4min/km vauhti alittuu kevyellä iltalenkilläkin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reenit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reenit. Näytä kaikki tekstit
maanantai 25. marraskuuta 2013
torstai 4. heinäkuuta 2013
Isän pyörä
Meilä on pyörä, son Tunturi. Aika vanha se on, enkä mie uskalla siittä kuvaa ottaa ku se pyörä on keksitty ja kasattu ennenko kamera.
Oon tässä ihmetelly tätä pyöräinnostusta. Rapamahaset läskit laittaa manoksilla vuoratun rikoon pääle ja lähtee rullaileen. Viien päivän mittasen ylimenokauen jälkeen ittekki rapamahana aattelin kokkeilla että mikä siinä viehättää. Vähä eppäilin sen kestoa ku se pyörä on tottunu kymmenen kiloa kevyempään kyytiläiseen meikämannen 65 killoon nähen. Mutta jalan pedaalille tarjoama paino tais sitte olla sen verta keveämpi että painot meni tasan.
Mie polin sitte kyläle, kuupperin verta meni aikaa suuntaansa seittämään kilometriin. Alan miehet sanos että 35km/h. Mie juoksiana sanosin että 1:43min/km. Paluumatkala myötänen avitti vähäsen nopeampaan aikaan.
Miksi mie sitte polin kyläle? Siksiko hyppäsin siittä autokyytilä Ratasjärvele. Sielä oli iltarastit. Näyhä oli tehny tapojensa mukkaan täyellisen kartan ja maastoki on perinteistä peräpohjolaa parila hakkuula höystettynä. Lähelä Ylitornion rajaa net on ottanu vaikutteita mettänhoitoon.
Pyöräilevät rapamahat olis polkenu perile asti. Mie taijan tällä kokemuksella jättää pyörittelyt aika lailla tähän.
Oon tässä ihmetelly tätä pyöräinnostusta. Rapamahaset läskit laittaa manoksilla vuoratun rikoon pääle ja lähtee rullaileen. Viien päivän mittasen ylimenokauen jälkeen ittekki rapamahana aattelin kokkeilla että mikä siinä viehättää. Vähä eppäilin sen kestoa ku se pyörä on tottunu kymmenen kiloa kevyempään kyytiläiseen meikämannen 65 killoon nähen. Mutta jalan pedaalille tarjoama paino tais sitte olla sen verta keveämpi että painot meni tasan.
Mie polin sitte kyläle, kuupperin verta meni aikaa suuntaansa seittämään kilometriin. Alan miehet sanos että 35km/h. Mie juoksiana sanosin että 1:43min/km. Paluumatkala myötänen avitti vähäsen nopeampaan aikaan.
Miksi mie sitte polin kyläle? Siksiko hyppäsin siittä autokyytilä Ratasjärvele. Sielä oli iltarastit. Näyhä oli tehny tapojensa mukkaan täyellisen kartan ja maastoki on perinteistä peräpohjolaa parila hakkuula höystettynä. Lähelä Ylitornion rajaa net on ottanu vaikutteita mettänhoitoon.
Pyöräilevät rapamahat olis polkenu perile asti. Mie taijan tällä kokemuksella jättää pyörittelyt aika lailla tähän.
maanantai 15. huhtikuuta 2013
maanantai 8. huhtikuuta 2013
Pitkät leirit on in
Värkkäsin sinne Alastarroon leirikeskukseen pikku lenkin. Ekaksi pahiksia rastinottoja, sitte väylää ja loppuks käyrää. Kartta näköjänsä oli rohki soma, niinko olis Ramin kartta Nivavaarasta. Ja olipa se vielä kohen etelää nii lumestakaan ei liene haittaa.
Oli kuulemma menny ihan putkeen näitten meän uusien pohjosen vahvistusten reenit. Eritoten Höppänä kehu viimistä osiota elikkä käyrää ko oli niin sujuvaa. Emmie tuota kepsiseurantaa ole ehtiny vielä kattoon mutta takkuulla on hyvvää viivaa.
Oli kuulemma menny ihan putkeen näitten meän uusien pohjosen vahvistusten reenit. Eritoten Höppänä kehu viimistä osiota elikkä käyrää ko oli niin sujuvaa. Emmie tuota kepsiseurantaa ole ehtiny vielä kattoon mutta takkuulla on hyvvää viivaa.
lauantai 24. joulukuuta 2011
maanantai 12. syyskuuta 2011
Kainuulaisen koivunlehden kiertokulkua
Jo on kerinny hiirenkorvasta kellastuneeksi lehti mennä siitä kun viimeksi on näin lystiä ollu kartta kourassa. Odottelemani kahden sijaan viis isänmaan palvelijaa hyppäsi mattavihreään volkkariin ja suunnattiin Vuorijärvelle, sinne eeppisen Kassunkurun takakankaalle.
Päivän epistolana oli suunnistusveot ja lyhyellä lähtövälillä, viiminen tietysti aiemmista poiketen ilman tasotuksia yhteislähöllä. Vauhtina ylivauhti, ratana vaativa ja karttana epämääräinen. Lähes ehtaa Pohjoistuulta siis.
Reittiviivastahan tuon näkee, että into oli piukassa kun kerranki oli kulun poikasta. Liekö antibiootit auttaneet vai onko muotitauti sittenki vaan muotitauti. Oli kuitenki niin mukavata etten olis uskonu työnteon ikinä olevan!
Päivän epistolana oli suunnistusveot ja lyhyellä lähtövälillä, viiminen tietysti aiemmista poiketen ilman tasotuksia yhteislähöllä. Vauhtina ylivauhti, ratana vaativa ja karttana epämääräinen. Lähes ehtaa Pohjoistuulta siis.
Reittiviivastahan tuon näkee, että into oli piukassa kun kerranki oli kulun poikasta. Liekö antibiootit auttaneet vai onko muotitauti sittenki vaan muotitauti. Oli kuitenki niin mukavata etten olis uskonu työnteon ikinä olevan!
keskiviikko 10. elokuuta 2011
torstai 30. kesäkuuta 2011
Iltarastien tulosraportti ja tulosten takaa
Kamppailu iltarastien A-radan voitosta oli kuuma, myös kelin puolesta. Vuopiot olivat hämänneet viemällä rastit neitseelliseen Haikajaan Siikatievojen sijaan. Tällä oli mitä ilmeisemmin pyritty häiritsemään kovimpien mielikuvaharjoittelijoiden keskittymistä itse koitoksessa.
Ennakkosuosikeista Tinke jättäytyi viime hetkellä pois polvikipuunsa vedoten. Pitkään luultiin Pantsarienkin jättäytyneen taistosta sivuun, mutta he saapuivat paikalle juuri ennen lähdön sulkeutumista - ilmeisesti urien toivossa.
Alussa kärki on tasainen, Antti kellottaa kovimman alun tietä lähes loppuun asti hyödyntäen, Jyri jää suoremmalla valinnallaan sekunnin ja OMa rastinoton epävarmuudellaan kaksi.
Kakkosrastikaan ei peliä ratkaise, OMa ottaa levykompassimiehenä rastin tikkusuoraan ja samalla loppuun asti kestäneen johdon Jyriä kolme sekuntia edellä Tankan ja Antin rullatessa heti perässä.
Kolmosväli tarjoaa reitinvalintaa ja GPS-seurattavista kaikki ottavatkin eri kaarrokset. Nopeimmalta vaikuttaa OMan vasemmalta ajopolkua hyödyntävä luukutus.
Nelosvälin alku sujuu tasaissa merkeissä. Suon ylityksessä alkaa kuitenkin tapahtua: Jyrin suunta kääntyy ja Antti epäröi ojanylityksissä. OMa karkaakin lyhyellä pätkällä jo ratkaisevan tuntuiselle karkumatkalle takaa-ajajiin nähden. Tanka nousee hyvällä rytinäjuoksullaan kakkospaikalle pitääkseen sen radan loppuun asti.
Seuraavilla lyhyillä väleillä ei ihmeitä tapahdu. Jere väläyttää potentiaaliaan kutosvälin kolmanneksi nopeimmalla ajalla, mutta muuten voimasuhteet säilyvät ennallaan.
Hieman pidemmällä siirtymällä seiskarastille aikaeroja sitten taas syntyy. OMa hyödyntää nelosvälillä kompassiin jääneen suunnan ja luukuttaa välin pohja-ajan parillakymmenellä sekunnilla ennen Tankaa Jyrin säestäessä viitisen sekuntia Tankaa verkkaisempana. Taistelu kolmannesta sijasta kääntyy kuitenkin Jyrin eduksi Antin ajautuessa rastivälin loppupuolella kohti väärää suota ja sitä kautta yli puolen minuutin virhettä.
Seuraava väli hienon avosuon laidassa on helppo ja nopea luukutuspätkä eikä mainittavia eroja syntynyt, mutta tarjosi radan hienointa maastoa, joten karttapala siitäkin.
Radan pisimmällä välillä kolmospaikan kohtalo sitten sinetöityy. Vaikka Jyri tekee virheen rastinotossa, pummaa hän tunnetusti nopeasti. Antti ajautuu taas pahoin oikealle ja kokoilee itsensä rastille rajulla aikatappiolla. Myös Tanka on häröillyt välillä minuutin verran, joten OMan haastamisen sijaan kamppailu on kääntynyt noin puolen minuutin päässä kyttäävän Jyrin aisoissa pitämiseen.
Taas seuraa joukko lyhyitä välejä selkeällä kangaspätkällä eikä eroja liiemmin synny. Tanka tosin pönkittää asemaansa kakkospaikalla väliaikojensa kakkossarjalla.
Viimeistä edelliselle rastille Jyri lähtee kiireessä ja tekee jo aiemmin toistuneen virheellisen lähtösuunnan. Tyhjältä kankaalta ei tahdo löytyä pelastavaa kohdetta, mutta Jyri onnistuu nostamaan katseensa ylös, kenties havaitsee rastin takana pilkottavan aukon ja pitää virheen alle puolessa minuutissa.
Tyhjällä välillä viimeiselle rastille kaikki löytävät sujuvasti, sillä puolessa matkassa olinpaikkansa voi tarkistaa pistekumpareesta ja laaja rastikumpare näkyy likipitäen heti sen jälkeen.
OMa näyttää GPS-seurattavista vievän loppusuoran kirispesialistien nenien edestä. Jeren huima rullaus liki kymmenen sekuntia lujempaa lauhduttaa kuitenkin suurimpia tyytyväisyyksiä kirikaksikon kukistumisesta.
Lopputulokset A-rata 6,6km, 10 parasta:
Ennakkosuosikeista Tinke jättäytyi viime hetkellä pois polvikipuunsa vedoten. Pitkään luultiin Pantsarienkin jättäytyneen taistosta sivuun, mutta he saapuivat paikalle juuri ennen lähdön sulkeutumista - ilmeisesti urien toivossa.
Alussa kärki on tasainen, Antti kellottaa kovimman alun tietä lähes loppuun asti hyödyntäen, Jyri jää suoremmalla valinnallaan sekunnin ja OMa rastinoton epävarmuudellaan kaksi.
Kolmosväli tarjoaa reitinvalintaa ja GPS-seurattavista kaikki ottavatkin eri kaarrokset. Nopeimmalta vaikuttaa OMan vasemmalta ajopolkua hyödyntävä luukutus.
Hieman pidemmällä siirtymällä seiskarastille aikaeroja sitten taas syntyy. OMa hyödyntää nelosvälillä kompassiin jääneen suunnan ja luukuttaa välin pohja-ajan parillakymmenellä sekunnilla ennen Tankaa Jyrin säestäessä viitisen sekuntia Tankaa verkkaisempana. Taistelu kolmannesta sijasta kääntyy kuitenkin Jyrin eduksi Antin ajautuessa rastivälin loppupuolella kohti väärää suota ja sitä kautta yli puolen minuutin virhettä.
OMa näyttää GPS-seurattavista vievän loppusuoran kirispesialistien nenien edestä. Jeren huima rullaus liki kymmenen sekuntia lujempaa lauhduttaa kuitenkin suurimpia tyytyväisyyksiä kirikaksikon kukistumisesta.
Lopputulokset A-rata 6,6km, 10 parasta:
1. Taivainen Olli-Markus PelPo 28.59 2. Pantsar Taneli PelPo 32.23 +3.24 3. Uusitalo Jyri PelPo 34.05 +5.06 4. Antti Ekonoja PelPo 35.24 +6.25 5. Mikko Knuuti TuMe 46.22 +17.23 6. Ekonoja Veijo PelPo 48.31 +19.32 7. Ekonoja Linda Botnia 49.02 +20.03 8. Uusitalo Tarmo PelPo 49.07 +20.08 9. Pantsar Jere PelPo 52.27 +23.28 10. Luusua Matti PelPo 1.03.08 +34.09
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Urheilujuttu
Pellon Kittisrinteillä hilpaistiin Ponnen yhteisreeni tuossa alkuillasta. Maasto ja kartta tarjosivat Keski-Eurooppalaista klassia radan sisältäessä ruotsalaista hajontaa ja matkaa kasin verran. Yhteislähtöotatuksessa nopeimmat käyttivät aikaa 4:30 kilometriä kohden. Starttiviivalla seisoi yhdeksän laiheliinia ja ilmeisesti maaliinkin tulivat.
Tällainen nuivankuiva urheilujuttu väliin jotta teekkareillekin olisi jotain luettavaa.
Tällainen nuivankuiva urheilujuttu väliin jotta teekkareillekin olisi jotain luettavaa.
torstai 24. maaliskuuta 2011
torstai 3. maaliskuuta 2011
Tuoremehua oheen
Täytyy tähän saumaan todeta kuten Sipe jossain vuosituhannen alun Jyrkissä, että jos kymmenen vuotta syö pelkkää perunamuusia niin alkaa kaipaamaan tuoremehua siihen oheen. Mielestäni perunamuusi ja tuoremehu on ravintona aika yrjöttävän kuuloinen yhdistelmä, mutta hyvähän tuo vertaus on.
Nimittäin tämä Manowar-linja blogiteksteissä Figth For the Metal ja Having Metal We Will Die -meinikeineen rupeaa puuduttamaan paatuneempaakin fiilistelijää. Siispä totean lakonisesti, että hyvät setit tänään Pellon keskustassa. Toivelistalla on enää kepun leväperäisen maaseutupolitiikan tuloksena tyhjentyvät asuintalot. Olisihan se hienoa kun kaikki pihamaat voisi poistaa. Vähän niin kuin Anal Thudnerin Jutila totesi, että kaikki soittimet voisi levyn teon jälkeen polttaa niin kukaan ei sais samanlaisia saundeja.
Nyt tais vertaus vähän ontua...
Nimittäin tämä Manowar-linja blogiteksteissä Figth For the Metal ja Having Metal We Will Die -meinikeineen rupeaa puuduttamaan paatuneempaakin fiilistelijää. Siispä totean lakonisesti, että hyvät setit tänään Pellon keskustassa. Toivelistalla on enää kepun leväperäisen maaseutupolitiikan tuloksena tyhjentyvät asuintalot. Olisihan se hienoa kun kaikki pihamaat voisi poistaa. Vähän niin kuin Anal Thudnerin Jutila totesi, että kaikki soittimet voisi levyn teon jälkeen polttaa niin kukaan ei sais samanlaisia saundeja.
Nyt tais vertaus vähän ontua...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)